Fraser Island

Kello herätti taas ennen kuutta, jotta ehdittiin syömään vähän aamupalaa ennen kuin Fraser Island -retkibussi tuli noutamaan meitä motellimme edestä Hervey Baysta. Kun loputkin retkeläiset oli kerätty, ajettiin River Headsin satamaan, josta jatkettiin 50 min autolauttamatkalla Wanggoolba Creekiin Fraser Islandin puolelle. Siellä hypättiin kuorma-autosta modifioituun ja hyvin jousitettuun maastobussiin, jolla saaren pehmeillä ja pomppuisilla hiekkateillä ja rantahietikolla ajelu eteni vauhdilla.

Fraser Island on maailman suurin hiekkasaari ja entinen aboriginaalien asuinpaikka. Nykyisin se on suojeltu Unescon maailmanperintökohde. Saaren kasvi- ja eläinlajistoa suojellaan tiukasti. Jopa autonrenkaat pitää suihkuttaa puhtaaksi ennen saaren satamaa, jottei vieraslajit pääsisi uhkaamaan saaren ainutlaatuista luontoa. Saarella elää mm. Australian viimeinen täysin luonnonvarainen dingo-kanta. Niiden ruokkiminen onkin ehdottomasti kiellettyä (sakko 500 $).

Matkaoppaamme ja samalla retkibussimme kuski oli erittäin puhelias ja äänessä koko matkan. Puoliakaan sen puheista ei kuitenkaan ymmärretty, kun mongersi omalla aksentillaan kuumapottu suussa niin hurjaa vauhtia, että aivomme eivät ehtineet sitä samassa tahdissa prosessoimaan. Aina välistä jotain ymmärsimmekin ja opaskirjoja lukemalla vähän lisääkin. Vauhti ratin pyörityksessä oli samaa luokkaa, pomppuisella tiellä takamus välillä puoli metriä ilmassa. Välillä tientukkona körötteli reppureissaajien maastoautoporukoita kolmen-neljän auton ryhmissä omatoimimatkoillaan. Niitä kuski aina välillä sadatteli, kun joutui hiljentelemään.

Ensin ajettiin saaren poikki Tyynen meren puoleiselle biitsille (75 mile Beach). Sitten rantaa pitkin, välillä koko auto vedessä, hurjaa kyytiä parikymmentä kilometriä rantahiekassa makaavaa vanhaa laivan hylkyä ihastelemaan. Kuullemma yli 50 laivaa on haaksirikkoutunut saaren rannoille.

Levähdystauko kirkasvetisen puron suistossa

Dingojen vaarallisuudesta varoiteltiin reitin varrella usein

Rantadyynit kohosivat paikoin korkeiksi

Oppaan selostusta sademetsän reitin varrella

Pienen levähdystauon jälkeen päästeltiin samaa reittiä saaren keskiosan sademetsävyöhykkeelle ja pienelle tutustumiskäynnille sen sydämmeen. Sinnekin oli rakennettu  maaston kulumista estävät kävelysillat melkein koko reitille. Kasvilajisto oli hyvin monimuotoista ja erityisen vaikuttavia olivat valtavat taivaisiin kurkottavat kaurimännyt (ei valitettavasti näy kuvissa), joita väistellen hiekkatie mutkitteli sademetsän läpi.

 

 

 

Iltapäivän päätteeksi kuski vei meidät yhdelle saaren monista n. 120 metriä merenpinnan tason yläpuolella olevista makeaveden järvistä (Lake McKenzie) uimaan. Vesi oli kuin linnunmaitoa ja kuten tällaisissa tapauksissa yleensä, silläkin oli nuorentava vaikutus.

Lake McKenzien uimatauolta

Paluumatka tultiin taas hurjaa kyytiä, että ehdittiin ajoissa viimeiselle lautalle ja satamaan. Korsulla oltiin vähän ennen illan pimentymistä noin puoliseiskalta. Samalla retkellä sattui olemaan kaksi muutakin suomalaista, pari reppureissarityttöä neljän viikon bussimatkallaan Cainsista Melbourneen.

Tänään ajeltiin noin kolmensadan kilsan matka Gladstonen kaupunkiin. Ollaan jo lähellä tropiikkia, joten hellekin on kosteutensa vuoksi huomattavasti tukalampaa. Lämpömittari pyöri päivän mittaan 35-36 paikkeilla. Matkalla jo mainitsin, että tällaisesta ei voi seurata kuin ukkonen. Motellille iltapäivän päätteeksi kaupungilta palailtuamme respan nainen varoittelikin, että tulossa on kunnon myrsky (3. kategoria) ja kehoiti viemään autommekin läheisen parkkitaloon turvaan.

Nyt olemme huoneessamme seurailleet paikallisen ilmatieteenlaitoksen tutkakuvia ja varoituksia myrskystä ja jokien tulvimisesta pitkin Queenslandin rannikkoaluetta. Viimeisimpien havaintojemme mukaan myrskyrintama näyttäisi vain hipaisevan Gladstonea matkallaan rannikkoa etelään. Huomenna jatkamme pohjoiseen, joten saatamme säästyä pahimmilta myrskyn seurauksilta reitillämme. No, huomenna nähdään, miten kävi ...

Gladstonen hienoin talo ihan motellimme vieressä

Lähestyvää  myrskyrintamaa